Artikkelit

Rakennusalalla jo kolmannessa polvessa – Jussi Kujala on saanut kasvaa ammattilaisena Lipsasella 

Jaa tämä artikkeli

Millaista on työskennellä Rakennusliike U. Lipsasella? Kujalan perheessä siitä on kokemusta jo toisessa polvessa: isänsä Hannun jalanjäljissä rakennusalalle päätynyt Jussi Kujala on työskennellyt koko työuransa Lipsasen leivissä. Niin ikään isänsä esimerkistä rakennusalan tehtäviin päätynyt, sittemmin jo eläköitynyt Hannu Kujala taas työskenteli Lipsasella vuosina 1997–2023. Yhteisiä projekteja Lipsasella tuli koettua useita ja työskentely yhdessä on ollut mukavaa molemmille. Jussi Kujala kertoo, miten hänen työuransa Lipsasen palveluksessa on kehittynyt. 

Alun perin nuorempi Kujala aloitti työt Lipsasella kesätöissä, ja vuodesta 2009 alkaen vakituisesti Lipsasella tehtävissä ollut mies on siirtynyt pikkuhiljaa vastuullisempiin toimiin. 

”Kesätöissä lähinnä siivoilin pihoja ja sittemmin tein kirvesmiehen töitä. Kun Lipsaselle haettiin vuonna 2016 mittamiestä, ilmoitin kiinnostukseni tehtävää kohtaan”, hän kertoo. 

Niinpä kirvesmies lähti koulunpenkille Lipsasen tukemana opiskelemaan mittausta . Nurmijärvellä järjestetty koulutus kesti reilut puoli vuotta, jonka jälkeen hän siirtyi mittamiehen tehtäviin. Niissä tehtävissä hän viihtyikin useamman vuoden. 

Uusien tehtävien myötä Kujalalle avautui myös näkymä siihen, mitä kaikkea työmaatoimistossa tapahtuu. Aiemmin hän oli työskennellyt lähinnä työmaan käytännön töiden parissa. 

”Nuorempana ajattelin, että työmaatoimistossa arki olisi itselle liian yksipuolista. Sitä halusi olla tekemässä jotain näkyvää. Kun toimiston arki tuli mittaamisen myötä tutuksi ja alkoi hahmottaa, mitä kaikkea siellä todellisuudessa tehdään, alkoi myös se puoli kiinnostaa enemmän”, hän kertoo. 

Siispä idea jatkokouluttautumisesta alkoi kypsyä. Kun Kujalalle avautui tilaisuus hakea rakennusmestarin koulutukseen, hän tarttui siihen ja aloitti vuoden 2020 alussa opiskelut monimuotokoulutuksessa. 

Lipsanen tuli Kujalan mukaan hienosti vastaan ja tuki opiskeluja: työnantaja jousti koulupäivinä ja muut koulutehtävät taas hoituivat vapaa-ajalla. Vaikka opiskelu muuttuikin äkillisesti koronapandemian myötä Zoom-luennoiksi, valmistui Kujala koulusta ajallaan. Sittemmin hän onkin tehnyt yksinomaan rakennusmestarin tehtäviä. 

Nykyään työpäivät tuntuvat kiireisimmiltä kuin aiemmin, sillä työmaan päivittäiset työt pitävät otteessaan. Tekemistä työmaatoimistossa riittää: työnjohto ja -suunnittelu, eri työvaiheiden valmistelu- ja raportointityöt, materiaalien hankinta, dokumentointi ja muut tehtävät takaavat, ettei aika käy pitkäksi. Monipuolinen ja sopivan haastava työ on kuitenkin mielenkiintoista. 

Kujalan mukaan Lipsasen tapa tukea työntekijöitä kouluttamisessa on yksi syy, miksi hän on viihtynyt työpaikassa niin pitkään. Muitakin syitä löytyy: 

”Lipsasella pidetään työntekijöistä huolta, joka näkyy siinä, että vaihtuvuus on ehkä keskimääräistä vähäisempää kuin alalla yleensä. Niinpä me tunnemme toisemme hyvin ja tulemme toimeen.” 

Töiden jälkeen kiireisenä pitää taas perhe-elämä: Kujalalla on kaksi päiväkoti-ikäistä lasta, joiden parissa ei tylsiä hetkiä näy. Vaikka tasapaino työn ja vapaa-ajan välillä on Lipsasella hänen mukaansa kunnossa, näkyy Lipsasen tekemän työn jälki hyvin konkreettisesti hänen arjessaan: hänen lapsensa ovat nykyään hoidossa samassa päiväkodissa, jonka työmaalla hän uransa Lipsasella alun perin aloitti. 

Artikkelit

12/12 Lipsanen 70v

Jaa tämä artikkeli

12/12

Palataan vielä hetkeksi ihan alkuun. Juvan Vehmaan kylässä syntynyt Uuno Lipsanen perusti omaa nimeään kantavan rakennusliikkeen vuonna 1950. Alkuvuodet etenivät verkkaista tahtia yhden hankkeen vuosivauhtia. Yritys muutti Juvalta Pieksämäelle vuonna 1954. Voimakkaasti kasvava ympäristö tarjosi paremmat mahdollisuudet ja 1950-luvun lopulla tapahtui läpimurto, kun rakennusliike urakoi valtion omistuksessa olleen Nikkarilan Metsäkoulun. 1960-luvun puolivälissä yritys nousi valtakunnallisesti merkittäväksi, kun se seuraavan seitsemän vuoden aikana ja vielä myöhemmin pääsi VR:n paikalliseksi ”hovirakentajaksi.” Urakat alkoivat Pieksämäen Konepajalta. Yritys kasvoi voimakkaasti ja työllisti parhaimmillaan pari sataa henkilöä. Imatran Voiman Huutokosken voimalaitosurakka 1970-luvun puolivälissä laajensi yrityksen tunnettavuutta valtakunnallisena toimijana.

Rakennusliike U. Lipsanen Oy:n perustaja Uuno Lipsanen paljasti eräässä haastattelussa 1990- luvun lopulla johtolangan omassa elämänfilosofiassaan. Hänen toimintansa on aina perustunut rehellisyyteen, avoimuuteen ja luottamukseen toisiin ihmisiin. ”Aina tulee eteen vaikeita paikkoja, mutta niistä tulee pystyä keskustelemaan ja ne tulee ratkaista heti.” Ei siis mikään ihme, että näin viisas mies palkittiin myös elämäntyöstä 30.11.1973, kun Ahti Karjalainen luovutti tasavallan presidentin myöntämän kiinteistöneuvoston arvonimen.

Rakennusliike U. Lipsanen Oy:n 60-vuotisjuhlassa 18.6.2010 Vuorineuvos Kari Neilimo puhui juhlapuheessaan seuraavasti: ”Pienestä, vuonna 1950 perustetusta rakennusalan yrityksestä on kuuden vuosikymmenen aikana kehittynyt tänne kotipaikkakunnalleen Pieksämäelle nykyaikainen, menestyvä keskisuuri rakennusalan yritys, jolla on laaja-alaista rakennustoimintaa monella paikkakunnalla Suomessa. Rakennusyrityksen perustaminen ja kehittäminen on vaatinut sen perustajalta Uuno Lipsaselta, hänen seuraajaltaan rakennusneuvos Matti Lipsaselta sekä yrityksen kolmannen polven nykyjohdolta Antti Lipsaselta ja koko perheeltä ja osakkailta rohkeutta, näkemyksellisyyttä, yrittäjyyttä ja osaamista. Samoin henkilökunnalta on edellytetty vahvaa omien työtehtävien osaamista ja sitoutumista asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi. Rakennusliike U. Lipsanen Oy:n yritystarina on menestyskertomus. Vaatimattomista taloudellisista lähtökohdista on sitkeydellä ja kovalla työnteolla rakennettu menestystarina yhdessä perheen, johdon ja esimiesten, henkilöstön, asiakkaiden ja muiden sidosryhmien kanssa. Asia ei ole ollut helppo, mutta koko ajan on uskottu omaan osaamiseen ja toimintatapaan. Perheyritystoimintaan liittyvä pitkäjänteisyys on ollut Rakennusliike U. Lipsanen Oy:n toimintaan liittyvä ominaispiirre.”

Näistä sanoista matka ja kasvu on jatkunut. Kesällä Rakennusliike U. Lipsanen Oy juhli jo 70-vuotista taivaltaan, jonka kunniaksi historiaa haluttiin tuoda esille myös sosiaalisessa mediassa. Vaikka tämä on historiapostausten viimeinen osa, niin tarinamme jatkuu. Toivottavasti tulet seuraamaan matkaamme jatkossakin. Meidät löydät nettisivujen lisäksi Facebookista, Instagramista sekä LinkedInista. Kiitos, kun olit mukana.

Lähde: Hyyrinen, Hannu 2011: Tilaa Tulevalle
#rakennusliikelipsanen #rakenneonvoima #rakentaminen
#rakennusala #julkinenrakentaminen #kotimainen #työmaa
#juhlavuosi #historiikki #lipsanen70v

Artikkelit

11/12 Lipsanen 70v

Jaa tämä artikkeli

11/12

2010-luvulla oli Rakennusliike U. Lipsasella jo 60 vuotta takana. Vuonna 2010 yrityksen palvelukseen siirtyi myös kolmas Matti Lipsasen lapsista, Pekka Lipsanen. Pekka kertoo: ”Lapsena sanoin isälle, että onko tuo sinun rakentama talo? Isä vastasi siihen, että se on meidän rakentama. Tämän jälkeen olen aina ajatellut, että on hienoa nähdä meidän rakentamia taloja ympäri Savon maata.”

Pekka valmistui Jyväskylän ammattikorkeakoulun tiimiakatemiasta tradenomiksi vuonna 2005. Pian opiskelun jälkeen avautui ovet Osuuspankki-ryhmässä, jonka kautta Pekka pystyi yhdistämään oman kiinnostuksen osakemaailmaan. Keski-Suomen Osuuspankissa työskentelyn ohessa Pekka opiskeli Jyväskylän yliopistossa Kauppatieteenmaisteriksi. Pekka kertoo näin: ”Vuonna 2010 keskustellessani isän kanssa, niin hän ehdotti perheyritykseen siirtymistä. Hänen mielestään nyt olisi paras hetki siirtyä, mikäli minulla on kiinnostusta. Niinpä viiden vuoden Osuuspankin työsuhteen jälkeen siirryin meidän perheyritykseen Rakennusliike U. Lipsanen Oy:n hallintopäälliköksi. Työkuvaani kuuluu kiinteistöjen ja vuokra-asuntojen hoitaminen sekä taloushallintoon liittyviä työtehtäviä.”

Vuosi 2010 toi tullessaan palkitsemisia. Rakennusliike U. Lipsanen ja Matti Lipsanen palkittiin vuoden 2010 kasvurityskilpailussa Pohjois- ja Itä-Suomen parhaana kasvuyrityksenä. Ernst & Young Entrepreneur of the Year on kansainvälinen tunnustuspalkinto menestyville kasvuyrityksille.

Vuosi 2010 oli myös hieno vuosi työturvallisuuden näkökulmasta. Rakennusliike U. Lipsanen Oy:n työmailla selvittiin ilman tapaturmia. Rakennusliike U. Lipsanen Oy:ssä työtapaturmien määrä oli laskenut tasaisesti koko 2000-luvun aikana ollen suhteellisesti merkittävästi alle valtakunnan tason. Toimitusjohtaja Antti Lipsasen mukaan hyvä kehitys on seurausta tiukentuneesta työturvallisuusasetuksesta sekä yrityksessä työturvallisuuden eteen tehdystä määrätietoisesta työstä. Panostus työturvallisuuteen lähtee yrityksessä jo työntekijöiden perehdyttämisessä. Työntekijän velvollisuudeksi katsotaan kertoa puutteista työmaalla sekä henkilökohtaisissa varusteissa. Jokaisen työntekijän kuuluu korjata havaitsemansa pienet puutteet työmaalla omatoimisesti.

Vuonna 2010 rakennettiin ahkerasti ja voitettiin merkittäviä tarjouskilpailuja. Vuonna 2010 rakennuskohteita olivat mm. Vaajakosken koulu, K-Supermarket Mertala Savonlinnassa, Jampankaari Järvenpäässä, Broman Group keskusvarasto Hyvinkäällä ja Vähälän terminaali Jyväskylässä.

60-vuotisjuhlassa vuonna 2010 toimitusjohtaja Antti Lipsanen puhui yrityksen nykytilasta ja tulevaisuudesta: ”Olemme pyrkineet takaamaan jokaisessa hankkeessa asiakkaalle hyvän ja laadukkaan lopputuloksen sovitussa aikataulussa. Asiakastyytyväisyys on meille tärkeä ja jatkamme valittua linjaa. Tulevaisuudessa ulkomaalaisen työvoiman ja alihankkijoiden määrä todennäköisesti kasvaa entisestään. Yhtenä isona vaikuttajana on meidän suurien ikäluokkien eläköityminen. Henkilökunta on ollut varsin sitoutunutta, sellaisen porukan kanssa on mukava tehdä työtä sekä viedä asioita eteenpäin. Voimme tehdä pitkän tähtäyksen suunnitelmia sekä kehittää eri osa-alueita. Henkilökunnan liikkuvuus on myös meille iso asia, sillä paikkakunnat ovat vuosien mukaan vaihtuneet paljonkin, kun töiden perässä olemme menneet ympäri Suomea. Työn perässä tullaan varmasti myös jatkossa liikkumaan, sillä pyrimme saamaan työt kohteen ja asiakkaan mukaan eikä pelkästään paikkakunnan.”

Näiden historiapostausten pohjana ollut Hannu Hyyrysen Tilaa Tulevalle- historiikki on kirjoitettu vuonna 2011, joten ensi kerralla on viimeisen luvun aika.

Lähde: Hyyrinen, Hannu 2011: Tilaa Tulevalle
#rakennusliikelipsanen #rakenneonvoima #rakentaminen
#rakennusala #julkinenrakentaminen #kotimainen #työmaa
#juhlavuosi #historiikki #lipsanen70v

Artikkelit

10/12 Lipsanen 70v

Jaa tämä artikkeli

10/12

Antti Lipsanen nousi Rakennusliike U. Lipsanen johtoon vuoden 2009 alusta. Hän valmistui rakennusinsinööriksi vuonna 2000. Tullessaan tuolloin yrityksen palvelukseen hän toi ajan hengen mukaisesti tietotekniikan käytön työmailla arkipäivän rutiiniksi. Toki tietokoneita oli yrityksen työmailla ollut käytössä jo useita vuosia. Rakennuspiirustusten tarkastelu työmaiden näyttöpäätteillä ja rakennussuunnittelussa jo tovin käytössä olleen 3D-suunnittelun mukaan tulo rutiineina antavat valtavan suuria mahdollisuuksia rakentamisessa.

Sekä isä, Matti Lipsanen, että poika, Antti Lipsanen kertovat muutoksen tapahtuneen yllättävän helposti. Vetovastuun siirryttyä Antille, hän kertoo toimivansa samoilla, hyväksi koetuilla linjoilla kuin isoisänsä ja isänsä. Hän ilmaisee suuren kunnioituksensa rakennusliikkeen perustajan Uuno Lipsasen uraa uurtavaan ja menestykselliseen työhön ja isänsä Matti Lipsasen kehittämistoimiin ja valittuihin toimintalinjoihin.

Ensimmäisinä vuosinaan yrityksen keulakuvana, hän kertoo ajatuksistaan seuraavasti: ”Uunon aikana yritys toimi pääsääntöisesti Pieksämäen, Suonenjoen ja Varkauden talousalueilla ja Matti huolehti toiminnan kehittämisestä seuraamalla tarkoin alalla tapahtuvia muutoksia ja keskittymällä siihen, missä yrityksen paras osaaminen ilmeni, eli julkiseen rakentamiseen. Lähialueiden rakentaminen kiinnostaa edelleen, mutta Matin aikana tehdyt linjaukset ja strategiset valinnat ovat laajentaneet reviiriä merkittävästi.”

Toimitusympäristön jatkuvat muutokset, aivan lähitulevaisuudessa tapahtuva henkilökunnan ikääntyminen ja eläköityminen sekä rakennus rakennussuunnittelulle asetetut uudet tasovaatimukset tuovat lisähaastetta yritykselle, mutta niihin on Antti Lipsasen mukaan yrityksessä jo ryhdytty valmistautumaan.

Työn laatu, aikatauluissa pysyminen ja ammattitaitoinen työntekijäjoukko ovat koko yrityksen toiminnan aikana olleet keskeiset menestymisen edellytykset. Niiden ylläpitämiseen yritys kaikilla kehittämistoimillaan edelleen pyrkii. Perinteitä unohtamatta otetaan tulevaisuus vastaan kehittämällä ajan vaatimia järjestelmiä ja toimenpiteitä.

Toimitusjohtaja-aikani on ollut varsin mielenkiintoista ja haastavaa aikaa. Yrityksen vetovastuun siirtymisen lisäksi Suomen ja koko maailman taloudellinen tilanne on ollut myllerryksessä, haasteita on tullut näin ollen monelta eri suunnalta. Urakkakilpailu on ollut välillä todella kovaa ja alueelliset vaihtelut isoja, uusien hankkeiden saaminen on tuntunut välillä todella vaikealta. Meille toiminta-alueen laajuus ja yrityksemme koko on kuitenkin antanut elinmahdollisuuksia. Olemme tarkasti valikoineet ne hankkeet, jotka tarjouslaskentaan otamme ja keskittyneet sitten niihin tarkasti. Pystymme tarjoamaan erityyppisiä ja sisältöisiä töitä ympäri Suomen sekä kilpailemaan isoja valtakunnallisia urakoitsijoita vastaan. Tähän tulemme myös tulevaisuudessa kiinnittämään huomiota.”

Ensi kerralla hypätään 2010-luvulle, jolloin kolmas Matin lapsista, Pekka Lipsanen, tulee mukaan perheyrityksen toimintaan. Pysy siis kuulolla!

Lähde: Hyyrinen, Hannu 2011: Tilaa Tulevalle
#rakennusliikelipsanen #rakenneonvoima #rakentaminen
#rakennusala #julkinenrakentaminen #kotimainen #työmaa
#juhlavuosi #historiikki #lipsanen70v

Artikkelit

9/12 Lipsanen 70v

Jaa tämä artikkeli

9/12

Vuoden 2006 aikana Lipsasen perheyritys kuului jo Suomen kymmenen vanhimman rakennusliikkeen joukkoon. Samoihin aikoihin alkoi myös varmistua se, että kolmas sukupolvi tulee kantamaan vastuunsa siitä, että Uuno Lipsasen arvokas perinne saa jatkoa. Matti Lipsasen lapsista Antti Lipsanen oli valmistunut rakennusinsinööriksi ja työskennellyt jo yrityksessä projektipäällikkönä sekä diplomi-insinööriksi valmistunut Satu Lipsanen puolestaan työskenteli laskennassa ja työnjohdossa Lipa-Betonilla. Molemmat olivat valmiita jatkamaan edellisten sukupolvien aloittamaa ja kehittämää työtä. Vuonna 2007 Rakennusliike U. Lipsanen solmi myös merkittävän yrityskaupan, jonka vaiheista Matti Lipsanen kertoo näin:

”Kesällä 2007 Risto Riipinen Mikkelistä soitti ja kertoi Aholan rakennusliikkeestä ja sen omistustilanteesta. Antti Ahola halusi ikääntymisen vuoksi luopua yrityksen omistuksestaan. Lipa-Betonin suurten investointien loppuunsaattaminen ja Maija Castrénin osakkuudesta luopumisjärjestelyt olivat aiheuttaneet rahoitusjärjestelyä, joiden takia ensimmäinen reaktioni näin suureen yrityskauppaan oli vahvasti kielteinen. Mutta Riston kertoessa Aholan toiminnasta, toimintatavoista ja arvoista, alkoi yritys kuitenkin kiinnostaa niin paljon, että sovimme tapaamisen asian tiimoilta. Lähempi tutustuminen erinomaisesti hoidetun, hyvämaineisen yrityksen omistajiin vahvisti ajatusta siitä, että yritys sopisi erinomaisesti konserniimme ja vahvistaisi sitä. Lähtökohtana oli se, että kaikki omistajat luopuvat omistuksistaan. Neuvottelumme etenivät kaikin osin erittäin rakentavassa hengessä niin, että sain valmiiksi esityksen ostosta hallitukselle ja rahoittajalle. Kauppahinnan maksu sovittiin osin useammalle vuodelle. Hallitus teki yksimielisesti positiivisen päätöksen talouslukujen ja lähtökohtien pohjalta.

Kauppa vahvisti Lipsasen toimintamahdollisuuksia Etelä-Suomessa ja avasi pääkaupunkiseudun markkinat. Toisaalta kaupan toinen osapuoli turvasi toimintansa jatkuvuuden tilanteessa, jossa yrittäjä Antti Ahola oli jäämässä eläkkeelle. Osakekaupassa syntyi vahva konserni, jonka työntekijöiden määrä kasvoi noin 200:aan ja liikevaihto 50 miljoonaan. Yrityskaupan osapuolet jatkoivat edelleen toimintaansa erillisinä yhtiöinä. Kauppa sovittiin niin, että Antti Ahola jää osakkaaksi niin pitkäksi aikaa, kun hän toimii yrityksessä muiden luopuessa heti omistuksistaan. Kauppa viivästyi rahoittajan päätöksen viivästyessä, mutta onneksemme saimme tehtyä kaupat sopimuksen mukaan. Vaikka kaikki asiat eivät mene ennakkosuunnitelmien mukaan, jälkeenpäin arvioiden yrityskauppa onnistui hyvin ja siihen asetetut tavoitteet on pääsääntöisesti saavutettu. Riskeistä suhdannetaantuma toteutui 2008 todella voimakkaana, mutta Aholan johdon motivoitunut jatkaminen yrityksen toiminnassa on korvannut moninkertaisesti taantuman tuomat ongelmat. Kun huomioidaan vielä Aholan tuomat uudet näkökulmat toimintaan ja johtamiseen voi todeta, että Aholan osto vahvisti konsernimme aivan uudelle tasolle ja luo osaltaan hyvää pohjaa jatkokehitykseen.”

Kerroimme aiemmin, ettei ensimmäinen sukupolven vaihtuminen sujunut ongelmitta. Miten käy, kun Rakennusliike U. Lipsasen toimitusjohtajaksi nousee Matin poika, Antti Lipsanen? Siitä lisää ensi kerralla.

Lähde: Hyyrinen, Hannu 2011: Tilaa Tulevalle
#rakennusliikelipsanen #rakenneonvoima #rakentaminen
#rakennusala #julkinenrakentaminen #kotimainen #työmaa
#juhlavuosi #historiikki #lipsanen70v

Artikkelit

8/12 Lipsanen 70v

Jaa tämä artikkeli

8/12

2000-luvulla Rakennusliike Lipsanen juhli jo 50-vuotista taivaltaan. Tilaisuudessa jaettiin ansiomerkkejä ja muisteltiin menneitä aikoja. Mm. kansanedustaja Raimo Mähönen muisteli lämmöllä työvuosiaan Rakennusliike U. Lipsasen palveluksessa ja palautti puheessaan mieleen mittavat VR:n konepajan rakennustyöt. Noina aikoina rakennusteollisuudessa ei juurikaan tunnettu valmistuotteita. Myös kaikki raudoitustyöt rakentuivat paikan päällä, ilman konevoimaa. Saattoipa käsin taivutettavien terästen joukossa olla 38 millimetrin paksuisia ja 18 metriä pitkiä rautatankoja. Silloin, kun työmailla ei vielä tunnettu pakkasrajaa, raudoitustöitä suoritettiin jopa 30 asteen pakkasessa.

Näin Rakennusliike u. Lipsanen Oy:n toimitusjohtaja Matti Lipsanen pohdiskeli rakennusteollisuuden näkymiä vuonna 2001. ”Rakennustuotantomme kasvu on jatkunut jo 5 vuotta. Rakentaminen on muun toiminnan tavoin keskittynyt kasvukeskuksiin, joissa kapasiteetin käyttöaste ja hintataso on muuta korkeammalla tasolla. Henkilöstömme on joutunut olosuhteiden muuttumisen vuoksi sopeutumaan työmatkojen pidentymiseen. Parin viimeisen vuoden aikana myös Itä-Suomen rakentamisessa on havaittavissa elpymisen merkkejä. Se on merkinnyt Rakennusliike U. Lipsaselle työtilaisuuksia perinteisellä markkina-alueella. Hyvänä esimerkkinä markkinoiden kehittymisessä on Varkauden Taitotalo I-projekti, joka on yksi yrityksen historian suurimpia.

Rakennustyövoiman tarve lisääntyy rakentamisen kasvun myötä jopa 5000 hengellä. Lisäksi kasvu luo rakentamista palveleville toimialueille saman verran uusia työpaikkoja. Työvoiman riittävyydestä saattaa tulla jo lähivuosina ongelma, kun ottaa huomioon alalla vallitsevan ikärakenteen. Teollisuusliitot ovat jo alkaneet kampanjoimaan työvoiman saatavuuden puolesta. Rakennusala joutuu kilpailemaan nuorten kiinnostuksesta joidenkin trendikkäämpien alojen kanssa. Osaavan ja motivoituneen henkilöstön turvaamiseksi on alan koulutus pystyttävä pitämään kehityksessä mukana riittävän vetovoimaisena. Rakennusliike U. Lipsanen Oy on määrätietoisesti mukana koulutuksen kehittämisessä ja nuorten rekrytoinnissa. Yrityksen tulevaisuuden varmistaminen on ensisijaisesti kiinni siitä, että sillä on osaava ja motivoitunut henkilöstö.”

ABC-liikennemyymälät olivat 2000-luvun merkittäviä rakennuskohteita, joiden rakentamisessa Rakennusliike U. Lipsanen oli vahvasti mukana. Liikenneaseman urakointi vaati rakentajaltaan paljon enemmän kuin perinteinen rakentaminen. Talotekniikan osaamisen lisäksi rakentajan oli hallittava laajoja kokonaisuuksia, sillä liikennemyymälät tehdään kokonaisurakkana. Urakoitsija hoitaa myös myymälän liiketoimintaan liittyvien hankintojen koordinoinnin. LVIS-tekniikan lisäksi ravintola- ja keittiölaitteet aputiloineen, myymälän kylmäkoneistot, pullonpalautusjärjestelmä sekä kassat, toimistotekniikka ja kalusteet kuuluvat tilaajan hankintoihin samoin kuin polttoainemyyntiin liittyvät asiat mittarikenttineen.

Rakennusliike U. Lipsanen lähti vuonna 2003 mukaan Mikkelin ammattikorkeakoulun tutkimuslaitoksen YTI:n koordinoimaan EU:n tavoite 1-ohjelman hankkeeseen; Rakennusjätehuollon tehostaminen Etelä-Savon alueella. Hankkeella pyrittiin siihen, että rakennusjätehuolto toimisi kaikilla työmailla yhtä hyvin kuin nyt parhailla. Tavoitteena oli myös, että laskelmien perusteella Rakennusliike U. Lipsanen voisi tulevaisuudessa arvioida rakennuttamiensa kohteiden ja tekemiensä materiaalien ekotehokkuutta tekemällä itsenäisesti vastaavia laskelmia. Rakennusliike U. Lipsanen pisti myös muilla toimenpiteillä ympäristöasioita järjestykseen 2000-luvun alkupuolella. Mikkelin ammattikorkeakoulussa opiskellut Satu Lipsanen valmisteli rakennusliikkeelle ympäristöjärjestelmää Mikkelin ympäristötekniikan instituutin projektipäällikkö Sami Hirvosen kanssa. järjestelmässä erityistä huomiota on kiinnitetty jätemäärien vähentämiseen sekä kierrätyksen lisäämiseen. Vuoden 2001 loppuun mennessä valmistunut Rakennusliike U. Lipsanen Oy:n ympäristöjärjestelmä noudatti ISO 14001-standardia.

Vuonna 2003 valmistunut Hirvensalmen S-Market oli pilottikohde, jossa hyödynnettiin ensimmäistä kertaa Rakennusliike U. Lipsasen ja Osuuskauppa Suur-Savon yhteistä innovaatiota, jossa vahvan rautakehikon sisälle koottiin kaikki myymälän tarvitsema tekniikka. Perinteisessä rakentamisessa rakennuskohteen tekniset tilat täyttyivät helposti eri alojen ammattimiehistä. Tilanahtauden lisäksi ongelmia saattaa syntyä aikataulujen, pitkien matkojen ja huonojen säiden takia. Nyt käyttöön otetun menetelmän avulla alihankkijat pääsevät työskentelemään ihanteellisissa olosuhteissa omien aikataulujensa puitteissa. Rakennusliike U. Lipsasen ja Osuuskauppa Suur-Savon vuosia kestäneen yhteistyön tuloksena syntyi uusi innovatiivinen ratkaisu kauppaliikkeitä varten: siirrettävä konehuone. Toinen tehokkaaseen myymälärakentamiseen tähtäävä toiminta on rakentamisen 3D-mallinnus. Siinä myymälärakennuksen kolmiulotteiset rakennuspiirustukset, rakentamisen työvaiheet ja aikataulut viedään tietotekniikan keinoin virtuaaliympäristöön.

Rakennusliike U. Lipsanen Oy panosti 2000-luvun alkupuolella tuotemallien käyttöön Tekesin rahoittamassa kehitysprojektissaan ”Collaborative approach for building information management. Projektin tavoitteena on hallita asiakkaan kanssa rakennusprojektia suunnittelusta toteutukseen yhden yhteiskäyttöisen 3D-mallin avulla. Rakennusliike U. Lipsanen Oy:n Antti Lipsanen kertoi 3D-mallin hyödyistä seuraavasti: ”Suunnittelussa ja myöhemmin toteutuksessa syntynyt tieto on kaikkien osapuolten saatavilla reaaliaikaisesti, jolloin hankkeenaikainen yhteydenpito ja kommunikointi parantuu. Virheiden määrä pienenee perinteiseen suunnitteluun verrattuna.” Ja niin 3D-mallinnos tuli jäädäkseen.

Jyväskylän koulutuskuntayhtymä oli edelläkävijöitä 3D-suunnittelun soveltamisessa. He toteuttivat suuria hankkeita, joissa Rakennusliike U. Lipsanen oli mukana. Rakentamisessa kuntayhtymä pyrki siihen, että talotekniikkajärjestelmät ja kevyet väliseinät ovat helposti muunneltavissa sitä mukaa, kuin niiden käyttö elää. Pienin järjestelyin ja elementtiseiniä siirtämällä tila voidaan jakaa uudelleen joustavasti. Rakennusliike U. Lipsanen on Jyväskylän hankkeen kautta mukana Tekesin organisoimassa ProDigi -BIM-hankkeessa, jonka tavoitteena on tuottaa ja kehittää kansainvälisesti kilpailukykyisiä toimintatapoja. Tarkoituksena on löytää uusia tietotekniikan ratkaisuja sekä uusia tapoja jo käytössä olevan tietotekniikan sovelluksissa.

2000-luvulla tapahtui myös suuri yrityskauppa, josta kerrommekin ensi kerralla.

Lähde: Hyyrinen, Hannu 2011: Tilaa Tulevalle

#rakennusliikelipsanen #rakenneonvoima #rakentaminen
#rakennusala #julkinenrakentaminen #kotimainen #työmaa
#juhlavuosi #historiikki #lipsanen70v

Artikkelit

7/12 Lipsanen 70v

Jaa tämä artikkeli

Lipa-betonin palo Matti Lipsasen sanoin: ”Olin viettänyt rauhallisen juhannusillan, vieraillen lasten luona mökillä. Yöunet katkesivat jo aamuyöllä. Jo heti Yläristillä huomasin suuresta savupilvestä, että tulipalo ei ole mikään pikku juttu, joten lisääntyvä veren adrenaliini hävitti tehokkaasti aamun pöpperyyden. Palopaikalla huomasin, että tilanne on todella vakava, sillä 2-hallin katto oli jo korkeiden liekkien kattama. Palopäällikkö Moilanen selitti minulle heti tilanteen: Palo oli alkanut 2-hallin puutyön päästä ja palo etenee kattorakenteissa. Palokunta oli tehnyt palokatkoja, mutta tuli on edennyt siitä huolimatta, joten he yrittävät uutta katkoa. Mutta kattorakenteesta johtuen tulen kuriin saaminen on vaikeaa. Palokunta joutuu suojelemaan hallin vieressä olevaa kaasusäiliötä, ettei se räjähdä ja aiheuta suunnatonta vahinkoa.

Pian sain palopäällikön terveiset, että toimistosta olisi hyvä kantaa pois tarpeellista tavaraa, sillä sekin todennäköisesti palaa. En ollut uskoa juttua todeksi. Niinpä aloin kantaa tavaraa pois toimistosta. Ensimmäiset valinnat olivat todella helppoja. Otin tietokoneen, toisen ja sitten kolmannen, koska niissähän oli paljon tarvittavaa tietoa. Seuraava valinta olikin hankalampi. Valintaa tehdessäni otin käteeni yhden printterin, mutta silloin iski todella turhautuneisuuden tunne. Tuntui todella koomiselta ja turhauttavalta kantaa arvoltaan muutaman satasen printteriä, kun seinän takana palaa miljoonia.

Päivän mittaan palopaikalla kävi paljon tuttuja ja tuntemattomia ihmettelemässä tilannetta. Suurimman vaikutuksen teki, kun työntekijät kävivät liikuttuneena seuraamassa työtilojen paloa.
Puolen päivän aikoihin oli nähtävissä, että tuho on täydellinen. Klo 16 aikaan oli tilanne se, että hallit olivat lähinnä savuavia raunioita ja toimiston kaksikerroksisella osalla paloi vielä. Palopäällikkö kertoi, että paikalle on tulossa telaketjukone, jolla toimisto-osa hajotetaan niin, että se saadaan sammumaan.

Jo palon aikana tiedotusvälineet tiedustelivat palon aiheuttamia kustannuksia. Arvelin niiden suuruudeksi 3-4 miljoonaa euroa. Nämä arviot tulivat mieleeni palopaikan mietteinä. Olikin jännittävä hetki ryhtyä sunnuntai-iltana tarkastamaan vakuutussopimuksia ja sitä, mitä on vakuutettu ja millä ehdoilla. Jälkeenpäin voi vain todeta, että sattui hyvä tuuri siinä, että omalle riskille jääneet asiat muodostivat vain pienen osan vahingosta. Olisi ollut helppo lopettaa ja ottaa vakuutuskorvaukset. Jatkamista puolsi monet tekijät; kuten hyvä osaamisperinne, hyvien työntekijöiden työllistäminen ja säilyneen infran hyödyntäminen. Toisaalta ajatuksissa pyöri se, että vieläkö ottaa itselle uuden laitoksen rakentamisen urakka ja sen käynnistämiseen liittyvät riskit.

Kaikki työntekijät olivat kesälomalla, joten sovimme loppuviikolle heidän kanssaan palaverin, missä voisimme käydä läpi tilanteen. Homman hoito vaati sen, että noin puolet miehistä keskeyttäisi loman heti ja toinen puoli kahden viikon kuluttua. Suunnitelmamme mukaan ensimmäinen porukka asentaisi vanhoja muotteja uudempaan halliin ja aloittaisi siellä elementtien valmistuksen. Järjestelyjen myötä tuotantotilamme oli pienentynyt 3500 neliöstä 900 neliöön. Lisäksi tilannetta vaikeutti koko infran häviäminen ympäriltä. Palo oli vienyt suuren osan sähköistä, paineilman, veden, hydrauliikan, betoniaseman, työkalut, koneet, 3/5 siltanosturia, piirustukset ja paljon muuta.

Väliaikaistuotannon aloittaminen ja ylläpito vaati melkoista kekseliäisyyttä ja työtapojen ja- aikojen järjestelyä. Jouduimme samanaikaisesti raivaamaan raunioita, rakentamaan väliaikaistiloja, suunnittelemaan uutta tehdasta, neuvottelemaan vakuutuskorvauksista ja uuden tehtaan rahoituksesta, sekä hankkimaan lähes kaikki koneet ja laitteet tuotantoa varten. Erikoisena järjestelynä muistan farmariauton hankinnan. Työntekijät ajelivat ensin polkupyörillä hallien väliä ja valittavat ”vauhdin puutetta”. Näin päädyimme hankkimaan rekisteristä poistetun farmariauton, joka palveli hallien välistä liikennöintiä ja pientä kuljetustarvetta, kun siihen kytkettiin perävaunu. Tämä auto sai pojilta sellaista kyytiä ja käsittelyä, ettei siinä ollut enää mitään hajotettavaa projektin jälkeen. Kuitenkin tällaisilla erikoisjärjestelyillä saimme valmistettua lähes 80 % tilauskannastamme, suhteellisen hyvin sovituissa aikatauluissa.

Uuden laitoksen suunnittelu alkoi ja vakuutusneuvottelujen kanssa samanaikaisesti kävin neuvottelut myös kunnan, pankkien ja TE-keskuksen kanssa uuden laitoksen rahoitusjärjestelyistä. Betoniaseman toimittajaksi valitsimme Scanmet Oy:n Scanmet oli myös heti alusta alkaen aktiivisesti mukana suunnittelemassa uutta laitosta. Scanmetin valinta osoittautui oikeaksi ratkaisuksi, sillä betoniaseman toimitus onnistui aikataulullisesti ja käyttöönotollisesti ilman minkäänlaisia ongelmia. Uuden linjaston käyttöönotto on huomattavasti kovempi työ, mitä etukäteen osaa ajatella. Kaikki arviot rakentamisesta, keskeytyksen vaikutuksista ja uuden käyttöönotosta menivät melkoisesti pieleen. Kaikista vaikeuksista huolimatta on pitkäjänteinen työ kantanut hedelmää ja uusi laitos on saatu kannattavaksi muutaman vuoden pitkäaikaisen työn tuloksena.”

Ensi kerralla pysymme 2000-luvulla ja kerromme vuosituhannen vaihtumisen jälkeisiä tunnelmia.

Lähde: Hyyrinen, Hannu 2011: Tilaa Tulevalle

#rakennusliikelipsanen #rakenneonvoima #rakentaminen #rakennusala #julkinenrakentaminen #kotimainen #työmaa #juhlavuosi #historiikki #lipsanen70v

Artikkelit

6/12 Lipsanen 70v

Jaa tämä artikkeli

Lama tuli, mutta siitä selvittiin.

Matti Lipsanen kertoo: ”1980-luvun lopulla firmalla oli suuret suunnitelmat, parhaimmillaan jopa aloitusta vaille valmiina n. 35 miljoonan markan edestä. Lauri Mikkonen kuitenkin ennusti laman tulevan ja jarrut lyötiin pohjaan. Toimintaa supistettiin, pienimmillään yrityksellä oli vain yksi kerrostalo työn alla.”

Kun ajat näyttivät synkältä Matti Lipsanen loi henkilökunnalle uskoa tulevaan: ”Rakentamisen buumin loputtua olemme pudonneet rakentamisessa ennätykselliseen kuoppaan myös omalla toimialueellamme. Rakentamisen vähenemisen myötä on kilpailu alkavista töistä kiristynyt äärimmilleen. Huolimatta tämän päivän synkistä näkymistä meidän pitää pystyä näkemään pitemmälle tulevaisuuteen ja pystyä sijoittamaan niihin asioihin, jotka hyödyntävät meitä eniten seuraavalla nousukaudella. Lopulta kilpailukyky ratkaisee yrityksen menestymisen niin hyvinä kuin huonoina aikoina.”Kävi kuitenkin niin, että 90-luvun lama koetteli jatkossa kovasti rakennusmarkkinoita ja samalla romahti myös rakentamiseen liittyvien metallirakenteiden kysyntä. Kun samaan aikaan jouduttiin kärsimään myös asiakkaiden aiheuttamia luottotappioita, päätettiin luopua metalliliiketoimintaa tuottavasta Lipa-Metallista ja keskityttiin tehokkuuden nostamiseen ja toimialueen laajentamiseen.

”Rakennusliike U. Lipsanen ja Lipa-Betoni selvisivät kohtuullisesti viimeisimmän syvän laman yli. Yrityksemme organisaatiossa tehtiin hyvää työtä laman aikana: uhkat nähtiin ajoissa, suunnitelmallisuus lisääntyi, kustannustietoisuus kasvoi, työskentely rakennustyömailla tehostui ja hankintatoiminta terävöityi. Kaiken kaikkiaan työssä oli nähtävissä tekemisen meininki. Usein kriisitilanne on paras opettaja.” Näin Lipsasen konsernin hallituksen puheenjohtaja, ekonomi Lauri Mikkonen pohdiskeli alku vuodesta 1998 lamasta selviytymisestä. Matti Lipsanen on myös todennut, että ammattitaitoinen henkilökunta on ollut yrityksen menestyksen avain. Ammattitaitoisella työllä on luotu vakavarainen yritys, jolla on hyvät mahdollisuudet vastata tulevaisuuden haasteisiin.

Myös tietotekniikka oli vakauttanut paikkaansa rakennusalalla. ”Tietokoneavusteisessa suunnittelussa työvälineinä ovat edelleen aivot, paperi ja kynä, mutta nyt mukana on tietokone. CAD-suunnittelun etu manuaaliseen työhön verrattuna on muutosten työstäminen. Käsin piirrettäessä joudutaan korjaamaan kaikki kuvat erikseen, CAD:iä käytettäessä korjataan suunnitelma, minkä jälkeen kone automaattisesti korjaa vastaavat kohdat osapiirustuksissa. Tietokoneet ovat tulleet jäädäkseen. Ennustetaan, että 1990-luvulla CAD-laitteistot ovat yleisesti käytössä. Näin ennakoi Lipsasen perheen tytär, arkkitehti Ulla Hovi vuonna 1988. Me tiedämme nyt, että kehitys on ollut valtavasti nopeampaa kuin rohkeimmatkaan uskalsivat ennustaa aikanaan.

1990-luvun puolivälin jälkeen rakennusala lähti taas kasvuun ja tilanne näytti valoisemmalta. Myös tietotekniikka oli tullut rakennusalalle jäädäkseen. Rakennusliike U. Lipsanen suoritti teknologiaohjelman puitteissa tutkimuksen siitä, kuinka pk-yritys voi hyödyntää nykyisten ohjelmien luomia mahdollisuuksia tietotekniikassa. Vuoteen 1997 mennessä Rakennusliike U. Lipsanen oli siirtynyt jo kolmessa rakennuskohteessaan tietotekniikan hyväksikäyttöön. Siirtyminen liittyi olennaisesti laadun kehittämiseen. Vuoden 1999 aikana ryhdyttiin laatimaan yritykselle teknologiastrategiaa, jota pidettiin satsauksena tulevaisuuteen.

Rakennusliike U. Lipsasen 40-vuotisjuhlallisuuksiin liittyen Uuno ja Kyllikki Lipsanen perustivat keväällä 1990 säätiön tukemaan rakennusalaan liittyvää tutkimus- ja koulutustoimintaa. Säätiön tarkoitus on jakaa avustuksia lähinnä pieksämäkeläisille rakennusalan opiskelijoille. Säätiö jakaa apurahoja loppututkintoihin ja diplomitöiden loppuun saattamiseen. Molemmat säätiön perustajat lahjoittivat säätiön pääomaksi 100 000 markkaa. Lisäksi juhlavuoden kunniaksi Rakennusliike Lipsanen lahjoitti säätiölle kolme asunto-osaketta. Asuntojen kanssa säätiön pääomaksi muodostui n. 700 000 – 800 000 markkaa. Nykyään säätiö jakaa harvakseltaan apurahoja merkittäviin rakennusalan tutkimushankkeisiin.

Rakennusliike U. Lipsanen sai myös valtakunnallista arvostusta, kun heille luovutettiin maakunnallinen yrittäjäpalkinto Pieksämäen Kulttuurikeskus Poleenissa 6.11.1998. Maakunnallista yrittäjäpalkintoa on jaettu jo 60-luvulta lähtien menestyville yrityksille. Palkinnon ottivat vastaan toimitusjohtaja Matti Lipsanen ja Anita Lipsanen sekä Uuno Lipsanen Kyllikki vaimonsa kanssa.

Näihin hienoihin tunnelmiin on hyvä lopettaa 1990-luku rakennusliikkeen historiassa. 2000-luvun alku tuokin tullessaan ikäviä uutisia, kun Matti saa juhannusyönä puhelinsoiton: ”Lipa-betonin halli on tulessa.”

Lähde: Hyyrinen, Hannu 2011: Tilaa Tulevalle

#rakennusliikelipsanen #rakenneonvoima #rakentaminen
#rakennusala #julkinenrakentaminen #kotimainen #työmaa
#juhlavuosi #historiikki #lipsanen70v

Artikkelit

5/12 Lipsanen 70v

Jaa tämä artikkeli

5/12 ”Meillä oli niin, että firman kahvio oli kodin keittiössä. Kun pentuna heräsin ja menin yöpaitasillani aamupalalle keittiöön, niin muut olivat siinä firman kahvipöydässä. Siitä se tiivis kasvaminen firman asioihin alkoi. Suhde on ollut alusta alkaen hyvin tiivis. Kun sitten itse sain esikoiseni ja hän oli pari vuotias, niin oltiin samassa keittiössä. Sama hankintapäällikkö kuin minun pentuna ollessa istui kahvipöydässä ja totesi, että saman näköinen olit sinäkin silloin pari vuotiaana, kun tavattiin tässä samassa paikassa.

Mutta kyllä se kasvaminen tällaisissa olosuhteissa firmaan sai minut kyllästymään rakentamiseen. Päätin jossakin vaiheessa, etten kusekaan rakennustyömaalle päin. Sama kyllästyminen tapahtui myös siskoissani. Toinen lähti Savonlinnaan taidelukioon varmasti protestoimaan tätä rakennushommaa. Toinen taas lähti lukemaan lääketiedettä. Itse olin päättänyt, etten lähde töihin firmaan, ja niin päätin lähteä muistaakseni 1969 kesätöihin Saksaan. Olimme menossa sairaalaan ruumiinpesijöiksi, mutta kun emme saaneet työlupia, niin homma meni humputteluksi. Ensin Berliinissä niin kauan kuin rahaa riitti ja sitten vielä pummina yksi kuukausi. Lopulta päästiin rakennustyömaalle töihin. Niin, että aina on tullut oltua töissä rakennusalalla. Se on ollut kohtaloni.

Armeijan jälkeen jouti miettimään, että mitäs nyt. Ei oikein päässyt mihinkään töihin ja koulupaperitkin olivat huonot. Ajattelin kuitenkin, ettei tässä nyt ihan laiskaksikaan voinut jäädä, ja niin menin kauppaopistoon ylioppilasluokalle. Siellä minua kaupallinen ala alkoi lopullisesti kiinnostaa. Bisnes kiinnosti ja ajattelin, että ihan sama, tekeekö sitä rakentamisessa vai muualla. Ajattelin hakea Kauppakorkeakouluun, mutta päädyin Tekuun ja kouluttauduin rakennusinsinööriksi, nyt jo päämääränä jäädä perheyritykseen hommiin.

Tekusta valmistuttuani minut nimitettiin komeasti yrityksen hallinnolliseksi johtajaksi. Toimisto oli omakotitalossamme, ja minulla oli oma huone, missä tein töitä. Homma tutui nyhjäämiseltä. En tykännyt siitä ollenkaan. Isän kanssa oli melkoisia linjaerimielisyyksiä. Meillä oli hiljattain perustettu betonielementtitehdas, jonka toiminta ei mennyt ollenkaan hyvin, koska kaikilta puuttui tietotaito alasta, ja pallo oli enemmän tai vähemmän hukassa. Kävin antamassa vetäjälle kenkää ja hyppäsin itse ohjaksiin vetämään yritystä. Oli hieno asia, että rakennusliikkeellä oli tämä toinen yritys, jossa sain mielekästä tekemistä. Samalla perehdyin alaan ja tein siitä uskottavan toimijan. Kuusi vuotta olin Lipa-Betonissa, mutta halusin koetella siipieni kantavuutta.

Menin usein firman ”pääkonttoriin” kokeilemaan isäni kanssa kumman kyynärpää pysyisi pöydällä. Vuonna 1984 sitten Uunon kyynärpää nytkähti pöydältä. Se oli suoraan sanoen ihan kauheaa aikaa. Yhtämittaista sotaa jatkui muutaman vuoden. Vaimoni, joka ei ollut vielä yrityksen palveluksessa, varoitteli minua, että tapan isäni sydänveritulppaan.

Kun tulin yrityksen toimitusjohtajaksi, isäni jäi hallituksen puheenjohtajaksi. Hänelle jäi edelleen osake-enemmistö. Hän jätti pelipaikan tietoisesti itselleen. Kiista johtajuudesta oli kovaa vääntöä. Kummallakin oli muun muassa omat tilit, joita itsenäisesti käytimme. Ulkopuolisista saattoivat kinastelut tuntua ylitsepääsemättömiltä, mutta kyllähän se niin on, että ainahan poika on isälle poika. Olin sitä mieltä, että isä on niin monta sotaa käynyt, ettei se minun takia sydäriä saa.

Minulla ja isälläni oli varsin erilainen johtamiskulttuuri, joka johti kotikutoisiin konflikteihin. Meille tuli aika ajoin usein riitaa siinä vaiheessa, kun yritys kasvoi. Työnjohtajia tuli lisää, tuli uusia päälliköitä, ja aika usein tuli myös johtamisen kriisi. Suhtautumisessaan minun töihini hän esimerkiksi edellytti, että minä olen työmaalla kello seitsemän aikaan aamulla varmistamassa, että työt lähtevät käyntiin. Ei auttanut, vaikka yritin selittää, etten voi olla kaikilla työmailla töitä käynnistämässä, vaan pitää luottaa työmaamestareihin ja työntekijöihin. Isän johtamistapaan liiallinen luottaminen ei kuulunut. Minulle oli itsestään selvää, että kun vastuussa olevat henkilöt on huolella valittu oikeille paikoille, niin heihin voi myös luottaa.

Kun tulin yritykseen, olin hirveän innokas tekemään kaikkea mahdollista ja laajentamaan yritystä. Siitä yhdellä tapaa johtuivat ristiriidat isäni kanssa. Hän näki, että nyt se poika tekee virheitä ja yritti kaikin tavoin lyödä jarruja, mutta sehän oli vähän niin kuin kirppuja paimentaisi. Salasta päin tein kaikenlaisia kauppoja. Sitten tulivat huonot ajat alalla ja jouduin salasta päin myös kauppojani maksamaan. Kuittailin. Kuten jo aiemmin totesin, meillä oli pankissakin isän kanssa omat limiitit. Työt oli jaettu. Keskenään kilpailtiin, että kummalla menee paremmin. Lopulta asioiden hoito johti siihen, että menin pankinjohtajan puheille ja vaadin, että hänen on päätettävä, kumman puolella hän on. Hän vakuutti olevansa minun puolella. Muutaman vuoden kuluttua isän kanssa jutellessani kävi ilmi, että pankinjohtaja oli myös hänelle sanonut ihan samalla tavalla. Hän oli vaikeassa rakosessa ja ratkaisi asian omalla tavallaan.

Isäni ehdotti, että otetaan hallitukseen ulkopuolinen jäsen. Sellainen oli Kemiran hallintojohtaja Lauri Mikkonen. Minä sanoin, etten tarvitse hänen sotakavereitaan mukaan perheyrityksen hallitukseen. Kerran sitten Lauri tuli käymään. Hän oli siihen aikaan viisikymppinen ja tosi terävä tyyppi. Hän sai hallituspestin ja se oli hyvä hankinta. Ulkopuolisen mukaan tulo hallitustyöskentelyyn aiheutti sen, että oman suvun selvittelyt jäivät hallituksen kokouksista pois. Pysyttiin asiassa. Uudet tavat hallitustyössä paransivat ilmapiiriä. Myös Rautalammilta suvulle ostettu Karjalan kartano lähensi sukulaisia. Siellä järjestetään lähes kaikki merkittävät sukujuhlat ja juhlapyhät. On hienoa, kun koko suku näin saadaan viihtyisiin tiloihin yhteen. Myös yrityksen yhteinen omistajuus on lujittunut, ja hallitustyöskentelyyn on tullut uutta intoa ja mielekkyyttä. Myös sisarukset kokevat rakennusliikkeen hallintoon osallistumisen taas kehittävänä.

Minut on kasvatettu niin, että yrityksen jatkuminen omassa perheessä on erityisen tärkeä asia. Kun tulin yritykseen töihin, isäni pelkäsi, että myyn sen. Sitäkin piti isälle kovasti vakuutella, etten ole yritystä missään tapauksessa myymässä. On itseisarvo, että yritys jatkaa perheyrityksenä.” Matti Lipsanen

Ensi kerralla kurkkaamme 1990-luvulle ja kerromme siitä, kuinka Rakennusliike U. Lipsanen selvisi lamasta.

Lähde: Hyyrinen, Hannu 2011: Tilaa Tulevalle

#rakennusliikelipsanen #rakenneonvoima #rakentaminen
#rakennusala #julkinenrakentaminen #kotimainen #työmaa
#juhlavuosi #historiikki #lipsanen70v

Artikkelit

4/12 Lipsanen 70v

Jaa tämä artikkeli

4/12 Uunon poika, Matti Lipsanen valmistui Kuopion Teknillisestä oppilaitoksesta rakennusinsinööriksi vuonna 1978 ja tuli heti nimitetyksi Rakennusliike U. Lipsasen hallintojohtajaksi. Pian tämän jälkeen hänet nimitettiin Lipa-Betonin toimitusjohtajaksi. Sukupolvenvaihdos tehtiin yrityksessä vuonna 1984 ja Matti siirtyi koko silloisen yritysryppään toimitusjohtajaksi, Uuno Lipsasen jäädessä hallituksen puheenjohtajaksi.

Uunon ja Matin sukupolvenvaihdos koetteli jossain määrin myös perhe-elämää. Kysymyksessä oli yrityksen perustaneen, sodat käyneen ja pitkälti itseoppineen, herkkävireisen, varovaisen ja hieman sisäänpäin kääntyneen isän ja vilkkaan, ulospäin suuntautuneen, kouluttautuneen ja innovatiivisen, riskinottokykyisen, uutta etsivän ja alan kehitystä tiiviisti seuraavan pojan ajatusmaailmojen yhteensovittamisesta. Vaikeaa oli. Puhuttiin läheltä ja lujaa, mutta valta saatiin vaihdettua.

Vuonna 1986 Rakennusliike U. Lipsanen uudisti myös organisaatiotaan. Hallitusta laajennettiin, jonka alaisuudessa toiminnasta vastasi toimitusjohtaja. Tuotanto jakautui taloushallintoon, rakennustoimintaan, betonituotantoon, metallirakennustuotantoon, joilla kullakin oli omat sektorivastaavansa. Perheyrityksen hallituksen muodostivat perheen jäsenet Uuno ja Kyllikki Lipsanen sekä heidän lapsensa Matti Lipsanen, Ulla hovi ja Maija Castren. Uuno Lipsanen oli jo aiemmin tehnyt rohkean ja tuohon aikaan perheyhtiöissä vielä melko harvinaisen liikkeen ja oli kutsunut ekonomi Lauri Mikkosen mukaan yrityksen sisäpiirin asiantuntijaksi. Vuonna 1989 Mikkonen valittiin ensimmäisenä ulkopuolisena jäsenenä yhtiön hallitukseen, jossa hän toimi myöhemmin myös puheenjohtajana.

1980-luku oli Rakennusliike Lipsaselle suurten muutosten vuosikymmen, mutta rakentaminen ja kehitys jatkui vilkkaana taustalla. 1980-luvulla valmistui mm. Pieksämäen keskusliikenneasema, Varkauden postitalo, Maaselän koulu Pieksämäellä, sekä Valamon luostarin kirjasto ja konservointitilat. Metallialan tuotantoon keskittynyt Lipa Oy perustettiin vuonna 1984. Yrityksen toiminta-ajatukseksi tuli alumiinisten ja teräksisten ovirakenteiden valmistaminen. Mm. Varkauden aluesairaala, Pohjolan liiketalo Pieksämäellä, As Oy Onkipoika sekä Pieksämäen urheilukentän katsomon katosrakenteet olivat Lipa Oy:n alkuvuosien tuotantoa.

Vaikka työmaita oli muuallakin, vaikutti Rakennusliike U. Lipsanen vahvasti Pieksämäen alueen kaupunkikuvaan. Ei siis ihme, että kaupunginjohtaja Taisto Kaartinen vuonna 1988 totesi näin: ”Kaupunkimme kehitykselle 20- 20 viimeisen vuoden aikana on tunnusomaista voimakas rakentaminen. Jokapäiväisessä elämässä sitä ei tule panneeksi merkille, mutta kun katselemme muutaman vuoden takaisia valkovia Pieksämäestä miljöön muuttumisen huomaa selvästi. Siellä missä vielä äsken oli vanha puutalo, pelto tai metsikkö, on nyt nykyaikainen rakennus.”

Kiinteistöneuvos Uuno Lipsanen palkittiinkin Pieksämäen Vuoden Yrittäjänä. Kunnianosoitus kuului yhtä lailla hänen Kyllikki-vaimolleen, joka oli toiminut miehensä rinnalla yli 35 vuotta kestäneen rakennusuran aikana. Vaikka Uuno oli jo tuolloin siirtänyt yrityksen johtamisen seuraavalle sukupolvelle, hän seurasi tiiviisti rakennusalan kehitystä ja kiristyvää kilpailua. Hän sanoi mm. näin: ”Tulevaisuus ei ole ruusuilla tanssimista. Suuret rakennusliikkeet pyrkivät laajentamaan reviiriään ympäri maata ja puristus kohdistuu nimenomaan keskisuuriin ja pieniin yrityksiin.”

Kuinka oikeassa hän olikaan. Suuret rakennusliikkeet laajenivat, mutta sen lisäksi 1990-luku toi oman lisähaasteensa- laman. Mutta ensi kerralla kerromme Matti Lipsasen sanoin hänen matkastaan yrityksen johtoon ja siitä kuinka hän kasvoi osaksi perheyritystä firman kahvipöydässä, joka sijaitsi heidän keittiössään. Tätä tarinaa ei kannata missata!

Lähde: Hyyrinen, Hannu 2011: Tilaa Tulevalle

#rakennusliikelipsanen #rakenneonvoima #rakentaminen
#rakennusala #julkinenrakentaminen #kotimainen #työmaa
#juhlavuosi #historiikki #lipsanen70v

Artikkelit

3/12 Lipsanen 70v

Jaa tämä artikkeli

3/12 Syksyn 1973 maailmanlaajuinen energiakriisi aiheutti suuria korotuspaineita hintoihin, öljyn hinnan karatessa ennätystasolle. Inflaatio laukkasi vuosikymmenen puolessa välissä lähes 20%:n vauhdilla. Ylimitoitetut palkkaratkaisut, verotuksen kiristyminen ja monet muut seikat johtivat lopulta siihen, että Suomeen julkistettiin ”kansallinen hätätila”. Yritykset joutuivat tilanteen johdosta kannattavuusongelmiin ja konkurssien määrä kasvoi. Rakennusliike U. Lipsanen oli kuitenkin ajoissa varautunut vaikeisiin aikoihin mm. rakentamalla omia kiinteistöjä, joiden vuokratulot mahdollistivat omalta osaltaan selviytymisen. Haastavista ajoista huolimatta yrityksen liikevaihto lähes viisinkertaistui 70-luvun ensimmäisellä puoliskolla.

1970-luku olikin siis ainakin urakoiden määrällä ja rakennuskohteiden näkyvyydellä mitattuna Rakennusliike U. Lipsasen historiassa siihen asti menestyksellisin. Seitsemästäkymmenestä kohteesta runsaat 50 sijaitsi Pieksämäellä ja loput Mikkelissä, Suonenjoella, Joroisissa, Heinävedellä, Varkaudessa, Jäppilässä sekä Kangasniemellä. Merkittävimpiä kohteita olivat mm. Pieksämäen Säästörakennus Oy, SOKOS-tavaratalo, Oy Hackman AB:n teollisuushalli, Kongressihotelli Savonsolmu, Pieksämäen uimahalli, Pieksämäen posti, VR:n konepajan suojamaalaamo ja pikakorjaushalli sekä oman yrityksen Lipa-Betoni Oy:n teollisuushalli.

Kiinteistöneuvos Uuno Lipsanen arvosti suuresti liikeystäviään, toimihenkilöitään ja pitkäaikaisia työntekijöitä. Vuonna 1975, kun yritys oli toiminut 25 vuotta ja saavuttanut jo merkittävän jalansijan Pieksämäen talousalueen ulkopuolellakin hän totesi mm. näin:

”Työntekijöiden ansiosta rakennusliikkeemme on pystynyt onnistuneisiin suorituksiin Pieksämäen talousalueella sekä lähikunnissa. Valtakunnalliset työnantajat, kuten VR, Rakennushallitus ja Imatran Voima ovat osoittaneet luottamuksensa antamalla huoleksemme mm. konepajan, monien virastotalojen, koulujen, sekä voimalaitoksen rakennustyöt.
Rakentaja ei voi välttyä vastoinkäymisiltä näinkin pitkällä taipaleella. Rakennusliike U. Lipsanen on kasvanut nykyiseen laajuuteensa rakennuttajien ja liikkeen tukijoiden avulla. Tasainen kasvu on ollut toisaalta mahdollinen hyvän ja ammattitaitoisen mestari- ja työntekijäkunnan ansiosta. Olemme hankkineet omaan käyttöön kaikki nykyaikaisessa rakennustyössä tarvittavat laitteet, kuten nosturit ja maatyökoneet. Toivon, että voimme entisessä laajuudessa rakentaa Pieksämäen talousaluetta ja koko Savoa.
Iloitsen myös, että omien lasteni kiinnostus rakentamiseen edistää liikkeemme jatkuvuutta. Tyttäreni ja poikani ovat saamassa nykyaikaista alan koulutusta teknillisessä korkeakoulussa ja -opistossa.”

1970-luku toi Rakennusliike U. Lipsaselle huikeat 70 urakkaa, joten 80-luvulle lähdettiin toiveikkaana ja odottavin tunnelmin. Uusi sukupolvi teki tuloaan yrityksen johtoon, jonka vuoksi 80-luku toi tullessaan suuria muutoksia, uudistuksia sekä palkitsemisia. Niistä lisää seuraavalla kerralla.

Lähde: Hyyrinen, Hannu 2011: Tilaa Tulevalle

#rakennusliikelipsanen #rakenneonvoima #rakentaminen
#rakennusala #julkinenrakentaminen #kotimainen #työmaa
#juhlavuosi #historiikki #lipsanen70v

Artikkelit

2/12 Lipsanen 70v

Jaa tämä artikkeli

2/12 Alkuvuodet 1960-luvulla olivat haastavia. Uuno Lipsanen otti urakoita omaan laskuun ja laajensi toimintaa palkaten mestareita. Kannattavia työkohteita oli kuitenkin harvassa kovan kilpailun vuoksi, joten rakennusliike ei päässyt kehittymään suotuisasti ja Uunon terveyskin alkoi olla koetuksella.

Suotuisa kehitys alkoi vuonna 1964. Tervehtynyt Uuno ratkaisi liikemiesvaistollaan jälleen tilanteen edukseen. Hän jättäytyi pois Pieksämäen seudun kovasta hintakilpailusta ja sai kannattavan työn, Lapinlahden virastotalon rakennusurakan. Taloudellisen onnistumisen lisäksi urakka poiki lisää vaativia töitä ja toi yritykselle mainetta.

1965 Valtion Rautatiet aloittivat keskittämään Pieksämäen rata-alueen ja rakennusten kehittämiseen, missä Rakennusliike U.Lipsanen sai olla tiiviisti mukana. Yritys lähti voimakkaaseen kasvuun. Pieksämäen ja Valtion Rautateiden läheinen yhteys toimi luontevana pohjana VR:n ja Rakennusliike U. Lipsasen mittavalle yhteistyölle.

Kaupanalan 50-luvulla tekemät asemakaavamuutokset mahdollistivat 1960-luvun puolivälissä alkaneen kerrostalojen rakennusbuumin. Rakennusliike U.Lipsanen urakoi kuuden vuoden aikana kymmenkunta kerrostaloa Pieksämäelle ja yksi rakennettiin Suonenjoelle. Myös lähiseutujen yrityksille valmistui uusia tiloja, mm. Jäppilän Osuuskassa, Pieksämäen Teollisuustalo, Suonenjoen linja-autoasema, Tukon valintaliike sekä Konneveden Osuuskassa. Siinä välissä valmistui myös Lipsasten omakotitalo, missä toimivat myös rakennusliikkeen toimistotilat.

Yksi merkittävä rakennusurakka starttasi huhtikuussa 1967, kun torninosturit nousivat Hiekanpäähän. Yli kaksikymmentä vuotta puutteellisissa ja riittämättömissä tiloissa kamppaillut, oppilasmäärältään kovassa kasvussa ollut keskikoulu pääsisi seuraavana vuonna muuttamaan uudenkarheisiin ja ajanmukaisiin tiloihin. Pieksämäen kaupunkikuva muuttui paljon 1960-luvulla ja Rakennusliike U.Lipsanen oli paikkakunnan suurimpana rakentajana merkittävällä tavalla muuttamassa tätä katukuvaa. Mitähän 70-luku tuokaan tullessaan?

Lähde: Hyyrinen, Hannu 2011: Tilaa Tulevalle

#rakennusliikelipsanen #rakenneonvoima #rakentaminen
#rakennusala #julkinenrakentaminen #kotimainen #työmaa
#juhlavuosi #historiikki #lipsanen70v